Olkiluodossa mitataan säteilyä tarkasti
Ydinvoimalaitoksen prosesseissa syntyy säteilyä ja säteileviä aineita. - Meidän on varmistuttava sekä oman henkilökunnan että laitosympäristön säteilyturvallisuudesta. Säteilyturvakeskus (STUK) valvoo toimintaamme tarkasti. Säteilyä mitataan, koska haluamme tietää, miten paljon sitä ylipäätään on laitoksella, ja koska se on hyvä keino seurata prosessin toimintaa, kertoo TVO:n Automaatiotekniikkatoimiston instrumentointi-insinööri Jarkko Laukkanen.
- Pääprosessimme, eli veden keittäminen höyryksi ydinreaktioiden tuottamalla lämpöenergialla, tuottaa sivutuotteena myös
 |
Laitoksella työskentelevillä on mukanaan henkilökohtainen TLD-dosimetri. |
- Lisäksi polttoaineessa voi olla vuoto, jolloin vapautuu radioaktiivisia fissiokaasuja. Ne eivät lauhdu lauhduttimessa höyryn mukana vedeksi. Siksi meillä on järjestelmä, joka kerää pääkiertopiirin jäännöskaasut erilliseen poistokaasujärjestelmään. Pääprosessin ja polttoainevuotojen tuottamat radioaktiiviset kaasut ovat aktiivisuudeltaan yleensä varsin lyhytikäisiä. Suodattamalla ja viivästämällä niitä poistokaasujärjestelmässä noin vuorokauden ajan, kaasun aktiivisuus laskee huomattavasti.
- Kun kaikki on kunnossa, pitäisi säteilytasojen pysyä vakaina ja tunnetulla tasolla. Jos säteilytaso muuttuu, sille on olemassa syy, mikä selvitetään välittömästi. Muutoksen syyn selvittämisellä etsimme tietoa siitä, mitä on tapahtunut ja millä tavalla voimme korjata tilanteen. Pyrimme jatkuvasti minimoimaan mahdollisesti syntyvät päästöt, kertoo Jarkko Laukkanen.
- Laitosyksiköiden säteilymittausten avulla voimme valvoa, että laitoksen prosessit toimivat oikein, ja että laitoksemme pysyy kunnossa ja turvallisena, niin käyttäjilleen kuin myös ympäristölle. Jatkuvasti toiminnassa olevia säteilymittauksia on OL1- ja OL2-laitosyksiköillä yli 30 kappaletta laitosyksikköä kohden ja OL3:lle säteilymittauksia asennetaan pitkälti toistasataa. Mittaustulokset ovat jatkuvasti nähtävissä laitosyksiköiden valvomoissa, joissa myös mittausten antamat hälytykset ilmaistaan heti. Valvomoilla on myös ohjeet, miten kuhunkin hälytykseen tulee reagoida ja mitä toimenpiteitä tulee käynnistää.
- Jos katsotaan STUKin sivuilta Olkiluodossa syntyneitä päästöjä tai laitosympäristön saamia säteilyannoksia, on helppo havaita, että ne ovat olleet alle prosentin luokkaa sallituista raja-arvoista, Laukkanen toteaa tyytyväisenä.
Henkilökunnan säteilyannokset alhaisia
- Myös laitoksen henkilökunta voi saada säteilyannoksia työskennellessään laitoksella. Siksi kaikkien huonetilojen säteilyriskit on kartoitettu ja tilojen oviin on kiinnitetty riskeistä kertovat infotaulut. Jos huonetilan riskit edellyttävät suojautumista säteilyltä, tila on yleensä myös lukittu, kertoo Laukkanen.
- Vuosihuollon aikana riskit ovat erilaisia. Avaamme esimerkiksi pumppuja ja venttiilejä huoltoa varten, ja ne ovat saattaneet kerätä itseensä säteilevää likaa prosessista. Tällöin on käytettävä suojavarusteita, jotta vältytään tämän lian leviämiseltä työntekijän elimistöön tai laitoksen muihin tiloihin. Töiden aikaista säteilyannosta minimoidaan suojaamalla säteilevä kohde esimerkiksi lyijymatoilla ja pitämällä työaika kohteella lyhyenä. Vaativimpia töitä kuivaharjoitellaan etukäteen puhtaan komponentin avulla, jotta varsinaiseen korjaustyöhön käytettävä aika olisi mahdollisimman lyhyt. Lisäksi työn aikana käytämme muun muassa henkilökohtaisia dosimetreja säteilyyn liittyvien riskien valvontaan. Henkilökunnan annokset ovatkin pysyneet verrattain matalina.
Säteilymittareita myös ympäröivillä alueilla
Säteilyä mitataan myös voimalaitoksen piha-alueilla ja noin viiden kilometrin säteellä laitoksen lähiympäristössä. Erilaisia mittausasemia on vajaat 30 kappaletta, ja OL3:n myötä niiden määrä lisääntyy entisestään. Lisäksi STUKilla on omat mittauspisteensä.
- Haluamme omalta osaltamme varmistua voimalaitoksen henkilökunnan ja ympäristössä asuvien säteilyturvallisuudesta, Laukkanen painottaa.
Jätteet käsitellään itse
TVO:lla on käytössä erilaisia jätteenkäsittelyjärjestelmiä, joihin laitoksilla syntyvät radioaktiiviset jätteet kerätään. Jätevedet kerätään tankkeihin ja puhdistetaan suodattamalla.
- Erilaiset suodattimet likaantuvat käytössä. Käytön jälkeen suodattimet joko vaihdetaan uusiin tai huuhdellaan, jolloin syntyy aktiivista jätettä. Kiinteä jäte käsitellään omassa järjestelmässään, pakataan jätetynnyreihin ja viedään matala- ja keskiaktiivisen voimalaitosjätteen loppusijoitustilaan eli VLJ-luolaan.
Voimakkaasti säteilevä käytetty polttoaine säilytetään reaktorista poiston jälkeen reaktorihallin sivualtaassa jäähtymässä muutaman vuoden ajan. Tämän jälkeen se kuljetetaan käytetyn polttoaineen välivaraston (KPA) vesialtaisiin odottamaan loppusijoitusta. KPA-varastolla käytettyä polttoainetta jäähdytetään vielä noin neljäkymmentä vuotta.
- Kun Posiva ensi vuosikymmenellä aloittaa toiminnan, aloitetaan loppusijoitus ensimmäiseksi polttoaineesta, joka on poistettu OL1:n ja OL2:n reaktorista 1970-1980-lukujen taitteessa. Siinä vaiheessa vanhin Olkiluodossa käytetty polttoaine on jo riittävän jäähtynyttä kuivakäsittelyyn perustuvaa loppusijoitusta varten, Laukkanen kertoo.
Jaa somessa